Riskienhallinta

Riskienhallinnan järjestäminen

Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu yhtiön liiketoiminta- operatiiviset, vaaratilanne- ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brändin suojaamisen.
Riskienhallinta on integroitu liiketoimintaprosesseihin ja –toimintoihin ja jokaisen työntekijän päivittäiseen työhön. Tämän mahdollistaa riskienhallintaprosessi, jonka Vaisalan strateginen johtoryhmä hyväksyi vuonna 2010. Riskienhallintaprosessin toteutus on jatkunut vuonna 2011 ja se kattaa tällä hetkellä puolet yhtiön liiketoiminnoista ja yksiköistä.
 
Riskienhallintaprosessi on jatkuva työkalu riskien havainnoimiseen ja hallintaan. Prosessin tarkoituksena on tukea yrityksen strategia- ja suunnitteluprosessia ja antaa lisätietoa päätöksenteon tueksi.
 
Vaisalan riskienhallintaprosessi koostuu riskien havainnoimisesta, riskien arvioinnista, riskienhallintatoimenpiteistä, seurannasta ja raportoinnista. Riskeistä raportoidaan strategiselle johtoryhmälle vuosineljänneksittäin. Merkittävimmistä riskeistä raportoidaan hallitukselle vuosittain ja tarpeen mukaan useamminkin. Riskienhallinta ei ole erillinen prosessi vaan osa yrityksen operatiivista toimintaa.
 
Yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet, kuten hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet sekä maksuehdot määrittelee yhtiön strateginen johtoryhmä.
 
Vaisalan toimintaympäristöön kuuluvat normaalit, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät maailmantalouden muutoksiin, valuuttakurssien, erityisesti Yhdysvaltain dollarin vaihteluun, toimittajaverkoston hallintaan ja tuotantotoimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Lisäksi Vaisala altistuu maailmantaloudessa, teknologiassa tai poliittisissa sekä taloudellisissa ympäristöissä tapahtuville muutoksille ja luonnonkatastrofeille. Nämä voivat vaikuttaa Vaisalan liiketoimintaan esimerkiksi komponenttisaatavuuden, tilausten peruuntumisten, logistiikan ja markkinapotentiaalin häviämisen muodossa.
 
Vaikutettavissa olevien toiminnallisten riskien hallinnoimiseksi on luotu konsernitason vakuutusohjelmia. Ne kattavat konsernin omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen, erinäisiin vastuihin, kuljetuksiin ja liikematkustamiseen liittyviä riskejä. Yhtiön riskinkantokyky suhteessa riskeihin on hyvä ja yhtiöllä on vahva pääomarakenne, joka takaa pääoman riittävyyden.


Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

 
Lähiajan merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arvioidaan liittyvän yrityksen kykyyn ylläpitää toimituskykynsä, kriittisten komponenttien saatavuuteen, yleiseen talouskehitykseen, valuuttakurssien vaihteluun, tuotannon häiriöttömään toimintaan, asiakkaiden rahoitustilanteeseen ja mahdollisiin osto- tai investointikäyttäytymisen muutoksiin sekä tilausten ja toimitusten siirtymiseen tai peruuntumiseen. Muutokset kilpailijatilanteessa voivat vaikuttaa liiketoiminnan määrään ja kannattavuuteen siten, että kilpailu kiristyy ja hinnat laskevat Vaisalan perinteisesti vahvoilla alueilla. Tämä voi muodostaa riskin Vaisalan liikevaihtoon ja liiketulokseen.
 
Liikevaihdon ja liiketuloksen toteutumiseen vaikuttavat teollisuusasiakkaiden markkinatilanteen kehitys sekä projektien toteutuminen. Yhtiö on lisäksi laajentanut projektiliiketoimintaansa kehittyvillä markkina-alueilla, joissa uuden liiketoiminnan luomiseen liittyvien projektien kannattavuus on normaalitasoa heikompi. Tämän lisäksi projektiliiketoiminnan osuus yhtiön koko liiketoiminnasta on kasvussa. Mikäli yhtiön tekemät projektiliiketoiminnan kannattavuuteen ja uuden liiketoiminnan luomiseen liittyvät oletukset osoittautuisivat virheellisiksi, tämä voi muodostaa Vaisalan liikevaihtoon ja liiketulokseen liittyviä riskejä.
 
Muutokset alihankkijasuhteissa, alihankkijoiden toiminnassa ja toimintaympäristössä voivat vaikuttaa negatiivisesti myös Vaisalan toimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiön riskienhallintapolitiikan mukaisesti. 
 
Yhtiössä on käynnissä merkittäviä kehityshankkeita, joilla luodaan perustaa strategian toteutumiselle. Lisäksi koko konsernin kattava uusi toiminnanohjausjärjestelmä on käyttöönottovaiheessa.
 
Vaisala on toteuttanut yritysostoja, joiden vaikutus yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen riippuu olennaisesti ostetun yrityksen toiminnan haltuunoton ja integroinnin onnistumisesta. Mikäli tehdyt oletukset saavutettavien synergioiden osalta osoittautuvat virheellisiksi tai ostetun toiminnan haltuunotto tai integrointi epäonnistuu, voi tämä muodostaa lyhyellä aikavälillä Vaisalan liikevaihtoon ja liiketulokseen liittyviä riskejä.
 
Korkoriski
Yhtiöllä ei ole olennaisia korollisia velkoja tai saatavia. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni korkotason muuttuessa. Koron muutos vaikuttaa sekä rahavirtoihin että sijoitusten käypään arvoon. Yhden prosenttiyksikön korkotason muutos vaikuttaisi yhtiön verojen jälkeiseen tulokseen n. 73 (56) tuhatta euroa laskettuna keskimäärin 9,9 (7,5) miljoonan euron suuruiselle sijoitustalletusten positiolle. Lisätietoja korollisista saatavista on annettu liitetietojen kohdassa 21.
 
Sijoitustoiminnan markkinariski
Vuoden 2011 lopussa konsernilla ei ollut olennaisia sijoituksia. Lisätietoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista varoista on annettu liitetietojen kohdassa 20.
 
Valuuttariski
Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.  Erillisessä taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien valuuttojen ja euron keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset vaikuttaisivat konsernin tulokseen verojen jälkeen. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta.
​2011 ​​Vaikutus tulokseen verojen jälkeen, tuhatta euroa


​USD/EUR Valuuttakurssin nousu 10 %
Valuuttakurssin lasku  10 % 		759,7
-744,7		 ​
​JPY/EUR Valuuttakurssin nousu 10 %
Valuuttakurssin lasku  10 %		 58,9
-48,2		 ​
​GBP/EUR Valuuttakurssin nousu 10 %
Valuuttakurssin lasku  10 %		 167,5
-155,6		 ​
​2010  ​ ​ ​
​USD/EUR Valuuttakurssin nousu 10 %
Valuuttakurssin lasku  10 %		 699,0
-779,0		 ​
​JPY/EUR Valuuttakurssin nousu 10 %
Valuuttakurssin lasku  10 %		 97,7
-79,9		 ​
​GBP/EUR Valuuttakurssin nousu 10 %
Valuuttakurssin lasku  10 %		 333,1
-309,4		 ​
 
Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti kirjanpidossa ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Konsernin liikevaihdosta noin 42 % syntyy Yhdysvaltain dollareina, 6 % Japanin jeneinä ja 3 % Englannin puntina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Tilinpäätöshetken suojausaste oli 55 %. Suojauksen suorittaa emoyhtiö (liitetiedot 11 Rahoitustuotot ja -kulut).

Maksuvalmiusriski 
Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat a) luottotappioriskin minimoiminen b) likviditeetti ja c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Emoyhtiöllä on maksuvalmiustarpeen täyttämiseksi 20 miljoonan euron suuruinen valuuttaluottolimiitti, joka on kokonaisuudessaan nostamatta. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä on 1,5 miljoonan euron suuruinen käyttämätön luottolimiitti. Yhtiöllä ei ole muita konsernin ulkopuolisia rahoitusvelkoja kuin rahoitusleasingvelat (liitetieto 24 Muut velat).

Maksuvalmiusriski on nykyisellä taserakenteella epäolennainen.

Vastapuoliriski
Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja sijoitusten luokituksesta on annettu liitteellä 21. Rahavarat.

Luottoriski
Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan vuoksi yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut 0,7 (0,5) miljoonaa euroa ja tilikauden nettoluottotappioiksi jäi 0,7 (0,5) miljoonaa euroa. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 20.

Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa. Tavoitteena on paras mahdollinen tuotto pitkällä aikavälillä. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen voidaan vaikuttaa mm. osingonjaolla ja omien osakkeiden ostolla tai osakeannilla. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Yhtiöllä ei ole olennaisia rahoitusvelkoja. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Yhtiöllä ei ole korollisia velkoja tai sopimusvakuuksia.