Jäätävä sade, lumi, sumu - ei tarvitse paljoakaan mielikuvitusta ymmärtääkseen, miten edellä mainittujen ja muiden talvisten sääilmiöiden huonontama näkyvyys voivat vaikeuttaa lentäjän työtä. Mutta samat ilmiöt voivat aiheuttaa myös ongelmia pelkästään joutuessaan kosketuksiin lentokoneen kanssa.

Lentokoneen pintaan kerääntynyt jää aiheuttaa muutoksia koneen aerodynamiikkaan. Siksi lentokoneista pitää usein talvella poistaa jää ennen nousua jotta se on turvallinen. Jäänpoisto- ja jäänestonesteet toimivat kuitenkin vain rajoitetun ajan eli turvallisen arvioidun holdover-ajan, minkä jälkeen lentokone täytyy käsitellä uudestaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että lentokoneen ja sen matkustajien turvallisuuden takaamiseksi sekä viivästyksien välttämiseksi lentokoneen täytyy nousta ilmaan ennen jäänpoiston vaikutuksen loppumista. Kyky optimoida jäänpoistotoimintojen ajoitus on ratkaisevan tärkeä erityisesti kiireisillä lentokentillä.

Tavallisesti päätös siitä, tarvitseeko lentokoneesta poistaa jää, perustuu esimerkiksi tilannearvioon vallitsevista sääolosuhteista, lentokoneen visuaaliseen tarkastukseen sekä arvioituun lähtöaikaan. Vaisalassa on nyt kehitteillä tieteellisempi lähestymistapa, eli järjestelmä, joka määrittelee jäänpoiston tarpeen ja laskee holdover-ajat erityyppisille jäänpoisto- ja jäänestonesteille vallitsevissa sääolosuhteissa.

Määriteltäessä niitä suureita joita tarvitaan holdover-ajan laskemiseen - esimerkiksi nesteen vettä vastaava määrä, vallitseva sää ja ilman lämpötila - järjestelmä kerää tietoja useasta kiitoteillä sijaitsevasta automaattisesta sääanturista. Tämän jälkeen tiedot syötetään keskustietojärjestelmään, joka laskee arvioidut holdover-ajat ja välittää tiedot työasemille. Tavanomaisen vaihteluvälillisen holdover-ajan tuottamisen sijasta Vaisalan järjestelmä pystyy luomaan tarkan holdover-ajan, jonka jälkeen ei enää ole turvallista nousta ilmaan lisäämättä jäänpoistonesteitä.

Järjestelmää kehitetään yhteistyössä Vaisalan yhdysvaltalaisten asiakkaiden kanssa. Kehitystyö alkoi jo vuonna 2007, ensimmäiset kokeet tehtiin Helsinki-Vantaan kansainvälisellä lentokentällä Suomessa yhteistyökumppani Finnairin kanssa talvella 2007. Sen jälkeen laajamittainen testaus on jatkunut, ja jatkuu edelleen.

Helsinki-Vantaan lentokentällä tehtyjen kokeiden tulokset osoittivat, että järjestelmä voi auttaa optimoimaan jäänpoisto- ja jäänestonesteiden käytön, saaden kulut alhaisemmiksi ja tehden lentokenttätoiminnot tehokkaammiksi vaarantamatta kaikkein tärkeintä – turvallisuutta. Järjestelmä pienentää myös jäänpoiston aiheuttamia ympäristövaikutuksia vähentämällä tarpeetonta kemikaalien käyttöä.

​